Noomi Rapace

 

Syyskuun kolmannella viikolla kaikkialla Pohjoismaissa valkokankaille saapuva Tyttö joka leikki tulella jatkaa menestystarinaa, jonka mittasuhteet ovat ylittäneet kaikki odotukset. Rima on korkealla: Stieg Larssonin Millennium-romaanitrilogian ensimmäisen osan filmatisointi Miehet jotka vihaavat naisia on rikkonut katsojaennätykset moninkertaisesti sekä Skandinaviassa että muualla. Se on kansainvälisesti yksi vuoden 2009 katsotuimmista ei-englanninkielisistä elokuvista, vaikkei se ole vielä edes ennättänyt saapua valkokankaille vaikkapa Yhdysvaltojen ja Saksan kaltaisilla valtavilla markkina-alueilla. Loppuvuonna menestystä tuskin kykenee horjuttamaan enää yksikään elokuva - lukuunottamatta sarjan toista osaa Tyttö joka leikki tulella.

Menestys muodostuu lukuisista oikealla tavalla yhteen loksahtaneista palasista. Eräs tärkeimmistä on tarinoiden keskeisin naishahmo, moniulotteisuudellaan kiehtova Lisbeth Salander. Goottipunkkarilta näyttävä Salander on arvoituksellinen, ulkoisesti luja, vaaraa uhkuva ja voimakeinoja kaihtamaton naissankari. Rooli on monikerroksisuudessaan poikkeuksellisen haasteellinen, ja 29-vuotias Noomi Rapace suoriutuu siitä täydellisesti. Rapace on lopulta Millennium-elokuvien suurin tähti, joka varastaa kohtauksissaan katsojan huomion kuin vaivihkaa toinen toistaan kokeneemmilta vastanäyttelijöiltään.

Lisbeth Salanderin hahmossa on helppo nähdä paljon Rapacea itseään. Rikkonainen perhetausta ja kuriton punk-nuoruus yhdistävät näyttelijää ja roolihahmoa. Näyttelijäurallaan Rapace on edennyt hahmonsa tavoin rajoja koetellen tekemällä poikkeuksellisen rohkeita rooleja erityisesti teatterilavoilla. Haastatteluissaan näyttelijä vaikuttaa yhtäältä kylmän rationaaliselta, mutta läsnä on jatkuvasti myös toimittajia hermostuttava salamyhkäisyys ja arvaamattomuus.

Ensimmäiset vuotensa Rapace vietti eri puolilla Ruotsia tapaamatta biologista isäänsä kertaakaan. Äiti lyöttäytyi pian yhteen islantilaismiehen kanssa, ja uusperhe muutti kolmeksi vuodeksi Islantiin tyttären ollessa viisivuotias. Tuolloin tyttö sai myös ensikosketuksen näyttelijätyöhön päästyään avustajaksi Hrafn Gunnlaugssonin historialliseen draamaan Korpin varjossa (1988).

Varsinainen uranrakennus alkoi, kun Rapace muutti 14-vuotiaana kotoaan jatkamaan opintojaan tukholmalaisessa taidelukiossa. Pian hänet jo pestattiin keskeiseen rooliin Ruotsin TV4:n esittämään pitkäkestoiseen draamasarjaan Tre kronor, jota näytettiin Suomessakin 1990-luvulla. Samoihin aikoihin ensituntumaa elokuvamaailmaan toi vähäpätöinen sivurooli nuorisodraamassa Totuus vai tehtävä (1997).

Lukion jälkeen Rapace suuntasi koulimaan taitojaan lounaisruotsalaisen Skara Skolscen -koulun kaksivuotiselle näyttelijälinjalle. Opinnot loivat vahvan pohjan uralle teatterissa sekä poikivat tärkeat roolit muutamassa Ruotsin Yleisradion SVT:n minisarjassa. Uran ensimmäinen vaihe huipentui tärkeään rooliin iranilaissyntyisen Reza Bagherin (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä) ohjaamassa perhedraamassa Capricciosa (2003), joka pääsi elokuvateattereihin saakka myös Suomessa.

2000-luvun puolivälissä aktiivisesti jatkuneet näyttämötyöt jättivät niukasti tilaa tv- ja elokuvaprojekteille. Harkiten tehdyt valinnat osoittautuivat lopulta oikeiksi, kun naispääosa nuoren tanskalaisohjaajan Simon Stahon neljännessä pitkässä elokuvassa Daisy Diamond (2007) kohosi kotimaassaan puheenaiheeksi. Rosoinen draama Kööpenhaminaan onnea onkimaan muuttavasta ruotsalaisnäyttelijästä sai huomiota sekä Tanskassa että Ruotsissa, ja Rapacen päärooli huomioitiin lopulta vuoden parhaana naisnäyttelijäsuorituksena tanskalaisella Jussi-patsaalla eli Bodil-palkinnolla.

Kun tanskalaisohjaaja Niels Arden Oplev pyysi Rapacea mukaan Millennium-trilogian elokuviin, nainen oli ajankohtainen tärkeästä roolistaan 12-osaisessa tv-sarjassa Labyrint. Ruotsin TV4:n kaikkien aikojen kalleimpana draamasarjana lanseeratusta Labyrintista kasvoi myös median lemmikki. Huomio loikin kaivattua pohjaa vasta näköpiirissä häämöttäneelle todelliselle julkisuuden tulikokeelle.

Millennium-trilogian viimeinen elokuva Pilvilinna joka romahti on jo siinä kunnossa, ettei Rapacen tarvitse kuin osallistua sen promootiotyöhön ensi-illan korvilla. Kun tämä on saatettu päätökseen, Rapace nähdään pääosassa näyttelijä Pernilla Augustin esikoisohjauksessa Sikalat (Svinalangorna). Tuotannolla on vahva kytkös Suomeen: tarina suomalaisesta siirtolaisperheestä 1970-luvun Ystadissa perustuu ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken romaaniin, joka voitti Ruotsissa vuoden 2006 parhaan romaanin August-palkinnon.

Ohjaaja-näyttelijä August tuottajineen on ollut roolivalintojensa kanssa liikkeellä juuri oikeaan aikaan. Karismaattisen Rapacen salamannopea nousu kansainväliseen tietoisuuteen pitänee huolen siitä, että vastustamattomimmat roolitarjoukset tulevat tyrkylle vastedes jostain aivan muualta kuin Pohjoismaista.


Rapace-triviaa
* Noomi Norén syntyi 28. joulukuuta 1979 Ruotsin itärannikolla Näsvikenin kaupungissa, Sundsvallin eteläpuolella sijaitsevassa Hudiksvallin kunnassa. Asui kuitenkin lapsuutensa Järna-nimisessä kaupungissa 50 kilometrin päässä Tukholman lounaispuolella.
* Espanjalainen isä flamenco-muusikko, joka erosi Noomin äidistä jo tyttären odotusaikana.
* Muutti äitinsä kanssa jo varhaislapsuudessa 50 kilometrin päässä Tukholmasta lounaaseen sijaitsevaan Järna-nimiseen kaupunkiin, jossa äiti tapasi Noomin tulevan, islantilaisen isäpuolen.
* Muutti viisivuotiaana äitinsä ja isäpuolensa kanssa Islantiin Fludir-nimiseen kylään.
* Perhe muutti takaisin Ruotsiin Noomin ollessa kahdeksanvuotias. Tuolloin asetuttiin Etelä-Ruotsissa Blentarpin kylässä sijainneelle hevostilalle.
* Muutti kotoaan 14-vuotiaana ja lähti opiskelemaan maineikkaan tukholmalaisen Södra Latin -lukion teatteri- ja tanssilinjalle.
* Jatkoi vuosina 1998-1999 näyttelijäopintojaan Skara Skolscen -nimisessä teatterikoulussa Skara-nimisessä kaupungissa Lounais-Ruotsissa.
* Tapasi nykyisen aviomiehensä, muun muassa Wallander-elokuvista tutun ja itseään kahdeksan vuotta vanhemman näyttelijän Ola Norellin Göteborgissa 2000-luvun alussa.
* Naimisiin mennessään pariskunta päätti muuttaa yhteisen sukunimensä Rapaceksi, joka tarkoittaa ranskaksi petolintua. Pariskunta on kieltäytynyt valottamasta julkisuudessa omaperäisen nimivalinnan syitä.
* Pariskunnalla on yksi yhteinen lapsi, kuusivuotias poika Lev. Perheeseen kuuluu myös Ola Rapacen tytär tämän edellisestä avioliitosta, Leviä neljä vuotta vanhempi Line.
* Valmistautui omasta vaatimuksestaan Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvan rooliinsa seitsemän kuukauden ajan muuntautuakseen mahdollisimman paljon kirjan hahmoa vastaavaksi. Fyysiseen valmentautumiseen kuuluivat valkoisen leivän, pastan ja perunan syömisen lopettaminen, taistelulaji- ja nyrkkeilytreenit neljä kertaa viikossa sekä säännöllinen lenkkeily lounastauoilla. Lihasmassan kasvamisen ohessa Rapace on kertonut laihtuneensa prosessissa viisi kiloa. Lisäksi hän hankki itselleen moottoripyöräajokortin, jota hahmon uskottava esittäminen vaati.
* Yksi niistä lukuisista näyttelijöistä, joka on kertonut julkisesti haluavansa työskennellä tanskalaisohjaaja Lars von Trierin kanssa.
* Harrastaa ompelemista.
* Kertonut suosivansa pukeutumisessaan mustia vaatteita, niittejä, korkeakorkoisia kenkiä ja turkiksia.


Noomi Rapacen elokuvia
Pilvilinna joka romahti (Luftslottet som sprängdes, 2009)
Tyttö joka leikki tulella (Flickan som lekte med elden, 2009)
Miehet jotka vihaavat naisia (Män som hatar kvinnor, 2009)
Daisy Diamond (2007)
Sökarna - Återkomsten (2006)
Du & jag (2006)
Veriveljet (Blodsbröder, 2005)
Capricciosa (2003)
Totuus vai tehtävä (Sanning eller konsekvens, 1997)
Korpin varjossa (Í skugga hrafnsins, 1988)