Olli Saarela
Lokakuun lopussa Suomen valkokankankaille saapunut Harjunpää ja pahan pappi on iskevyydessään poikkeuksellinen kotimainen poliisitrilleri. Tummassa kerronnassa on selviä yhtymäkohtia Stieg Larssonin Millennium-trilogian elokuvaversioihin, ja muutenkin tyyli on kotimaiselle elokuvalle omaperäinen. Tästä näkemyksestä päävastuun kantaa otteistaan varma ohjaaja Olli Saarela.
45-vuotias Saarela on kohonnut 2000-luvulla erääksi kotimaisen elokuva-alan näkyvimmistä tekijöistä. Suurelle yleisölle miehen kasvot ovat tulleet tutuiksi monenkirjavien lehtien palstoilta. Näkyvyyteen liittyvät arvot ovat usein olleet ulkoelokuvallisia: Harjunpää ja pahan pappi on vasta neljäs tällä vuosituhannella ensi-iltansa saava Saarelan pitkä elokuva.
Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Saarela kipusi suomalaisen elokuvamaailman eturintamaan jo ensimmäisellä täyspitkällä ohjauksellaan Lunastus (1997). Vuoden 1918 kansalaissodan Itä-Suomeen sijoittuva, Kari Heiskasen pääosittama väkevä draama oli 77-minuuttisena nipin napin pitkän elokuvan mitat täyttävä. Työ kirvoitti kriitikoilta ylisanoja, mutta elokuvateattereissa sen näki lopulta vain vähän yli 3000 katsojaa. Varsinainen taiteellinen kiitos oli luvassa lähes vuosi elokuvan ensi-illan jälkeen, kun teos voitti maaliskuussa 2008 peräti kuusi Jussi-palkintoa. Saarela sai yhden kumpaankin käteensä, ensimmäisen yhdessä Heikki Vuennon kanssa tehdystä käsikirjoituksesta ja toisen ohjauksesta.
Saarelan toinen pitkä ohjaus on se työ, josta mies edelleen parhaiten tunnetaan. Antti Tuurin Elämä isänmaalle -romaanista filmattu Rukajärven tie (1999) yhdistää Peter Franzenin sotilaan ja Irina Björklundin lotan vuoden 1941 jatkosodan rintamalla. Elokuvan tapa risteyttää suurta yleisöä takuuvarmasti puhutteleva taistelukuvaus pääparin romanttiseen tarinaan osoittautui täysosumaksi. Kriitikot ylistivät ohjaajaa kotimaisen elokuvan uudeksi toivoksi. Pian näkemykseen yhtyi myös elokuva-ala, kun Rukajärven tie ponnahti teatterikierroksen yli 425 000 katsojallaan kotimaassaan koko 1990-luvun katsotuimmaksi suomalaiseksi elokuvaksi. Kansainvälisesti kovempiin lukuihin vuosikymmenellä ylsi ainoastaan Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat (1996), joka sai kuitenkin suurimmat katsojamassansa muualta kuin kotimaastaan - suomalaisissa teattereissa sen näki alle 50 000 ihmistä. Keväällä 2000 Rukajärven tie putsasi odotetusti vielä Jussi-pöydän: elokuva sai seitsemän palkintoa, Saarela omansa vuoden parhaasta elokuvasta ja ohjauksesta.
Menestyksen huumassa suuren yleisön kotimaisen elokuvan toivo ryhtyi työstämään kovaksikeitettyä urbaanidraamaa Bad Luck Love (2000). Jorma Tommilan esittämän entisen murhamiehen ja linnakundin kurimuksesta vuosituhannen vaihteen Helsingissä kertovasta elokuvasta tuli särmikäs, visuaalisesti kunnianhimoinen ja väkivaltainen. 2000-luvun alun suomalaiseksi elokuvaksi hyvinkin uskalias hanke jakoi arvostelijoiden mielipiteet, ja Rukajärven tien yleisö kavahti räväkkää tarinaa ja kuvakieltä. Karvan verran alle 33 000 katsojaa teattereissa kerännyt elokuva oli kaupallinen pettymys. Lohtua toivat jälleen Jussi-palkinnot, jotka Bad Luck Love sai äänisuunnittelusta, mies- ja naissivuosista ja ohjauksesta.
Seuraava elokuva, Rölli ja metsänhenki (2001), oli jatko-osa Pikku Kakkosen suosittuun peikkohahmoon perustuvalle lasten näytelmäelokuvalle Rölli - hirmuisia kertomuksia, joka sai ensi-iltansa jo vuonna 1991. Lopputulos on visuaalisesti kiinnostava, lavasteiltaan kunnianhimoinen mutta kokonaisuutena alkuperäistä elokuvaa epätasaisempi. Vaikka alkuperäisen elokuvan yleisö oli jo kasvanut ulos Rölli-iästä, seuraava sukupolvi löysi Röllin ja metsänhengen myös valkokankailta. Se oli vajaalla 80 000 katsojallaan tekovuotensa toiseksi katsotuin suomalaiselokuva. Oscar-palkintojen jakologiikkaa noudatellen menestys huomioitiin jälleen myös Jussi-palkintoja jaettaessa. Rölli ja metsänhenki sai patsaat parhaasta kuvauksesta, lavastuksesta ja puvustuksesta.
Vuonna 2007 Saarela teki odotetun paluun valkokankaille kuuden vuoden tauon jälkeen elokuvalla Suden vuosi. Käänne oli osin sattuma, sillä Saarela päätyi ohjaajan pallille elokuvan tuotannon viivästyttyä ja alkuperäisen ohjaajan Johanna Vuoksenmaan (Nousukausi) jouduttua vetäytymään hankkeesta. Suden vuosi on Virpi Hämeen-Anttilan samannimiseen menestysromaaniin perustuva rakkaustarina, joka yhdistää nuoren ja kauniin kirjallisuudenopiskelijanaisen (Krista Kosonen) ja avioliittonsa raunioilla riutuvan opettajan (Kari Heiskanen). Nuoren naisen epilepsia tuo lisäväriä uskaliaaseen, tyylitietoisesti toteutettuun kokonaisuuteen. Teos leipoi Jadesoturi-elokuvasta tutusta Krista Kososesta oikean filmitähden ja muistutti kriitikoita Saarelan joskus niin paljon luvanneen näkemyksen potentiaalista. Teattereissa kävijöitä elokuva ei lopulta kuitenkaan kiinnostanut odotetusti: vajaalla 60 000 katsojallaan se päätyi vuoden 2007 kotimaisten elokuvien katsojatilastossa sijalle 8. Suden vuosi on myös toistaiseksi ainoa Saarelan ohjaus, joka jäi Jussi-juhlissa palkinnotta.
Harjunpää ja pahan pappi on Saarelalle paluu Bad Luck Love -elokuvan rosoiseen todellisuuteen. Se on myös lunastus elokuvatekijän lahjakkuutta koskeville lupauksille, jotka ovat leijuneet ilmassa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Pohjoismaisen rikostrillerin kovapintaiseen parhaimmistoon oitis luokittuva elokuva on osoitus siitä, että ohjaajataituri on taas palannut kentälle - osoittamaan kaapin paikan.
Olli Saarelan elokuvat
Harjunpää ja pahan pappi (2010)
Suden vuosi (2007)
Rölli ja metsänhenki (2001 - myös käsikirjoitus)
Bad Luck Love (2000 - myös käsikirjoitus)
Rukajärven tie (1999 - myös käsikirjoitus)
Lunastus (1997 - myös käsikirjoitus)
Saarela-triviaa
* Olli Saarela syntyi Helsingissä 11. maaliskuuta 1965.
* Äidillä saksalaiset sukujuuret.
* Vietti lapsuutensa Länsi-Helsingin Ruskeasuolla, asunut sittemmin sekä Itä-Helsingissä että kaupungin ydinkeskustassa.
* Aloitti 11-vuotiaana nyrkkeilyn harrastamisen ja sen jälkeen myös karaten ja judon.
* Aikoi alun perin ryhtyä aikuisena joko arkkitehdiksi tai lentäjäksi.
* Isä diplomi-insinööri.
* Taideteollisen korkeakoulun opintojen lisäksi opiskellut Voionmaan opiston teatteriohjaajakurssilla ja Yleisradion käsikirjoittajakurssilla.
* Työskennellyt ennen elokuvauraansa palomiehenä. Tehnyt myös portsarin töitä.
* Nimitettiin 16.3.2006 Helsingin Taideteollisen korkeakoulun määräaikaiseksi elokuvaohjauksen professoriksi. Pesti päättyi vuoden 2006 lopussa.
* 21.5.2006 solmittu avioliitto Tanja Karpelan kanssa päättyi eroon vuonna 2008.
* Tuli huhtikuussa 2009 julkisuuteen yhdessä uuden naisystävänsä, näyttelijä Jenni Banerjeen kanssa. 7 päivää -lehti uutisoi pariskunnan muuttaneen yhteen kesäkuussa 2009.
* Saarelalla on kolme lasta.
* Valmisteli Suden vuosi -elokuvan jälkeen pitkään Kuoropojat-nimistä elokuvaa, jota kirjoitti yhdessä Rukajärven tie -kirjailija Antti Tuurin kanssa. Hankkeen pääosaan oli kiinnitetty Samuli Edelmann. Tällä hetkellä projekti on jäissä.
